Toimivan talouden pitäisi olla dynaaminen. Dynamiikka taloudessa merkitsee erilaisten kiertokulkujen nopeutumista. Tehottomuus merkitsee yleensä hitautta, paikallaan pysyttelyä. Tehokkuuden aikaansaaminen tapahtuu parhaiten asettamalla kannustimet oikein.
Palkkaa on pidetty pääasiallisena kannustimena tehokkuuden aikaansaamiseksi. Valitettavasti nykyinen palkitsemisjärjestelmä kuitenkin vain sementoi tehottomuuden. Toimii vain hierarkian tukena. Palkitsemisjärjestelmä ei edistä dynaamisuutta. Dynaamisuudella tarkoitetaan tässä henkilökunnan vaihtuvuutta. Sitä pitäisi edistää, jotta tehottomuus ei juurtuisi jokapäiväiseksi tavaksi.
Siksi käänteinen tulonjako, eräänlainen aktiivimalli, olisi keino välttää tehottomuus. Käänteinen tulonjako tarkoittaa sitä, että työssä aloittavan palkan pitäisi olla alussa suuri ja palkan pitäisi pienentyä sitä mukaa mitä kauemmin henkilö suorittaa yhtä ja samaa tehtävää. Se kannustaisi työntekijää etsimään uusia mahdollisuuksia urautumatta. Tämä ei tarkoita välttämättä sitä, että työntekijän työsuhde päättyy, vaan myös mahdollisuutta jatkaa ylemmissä tehtävissä niin ikään korkeammalla alkupalkalla.
Mallille olisi loogisena perusteena se, että ihmisen työkyky alenee iän myötä. Toinen peruste voisi olla se, että esimerkiksi ensimmäisen työpaikan saamisen aikaan ihminen tarvitsee eniten rahaa nykyisenkaltaisessa yhteiskuntajärjestelmässä. Kolmas hyvä syy voisi olla se, ettei kelvoton johtaja välttämättä viitsisi tehdä enää työtä palkan alennuttua riittävästi, vaan lähtisi etsimään uutta alkua korkeammalla palkalla, kenties myös jossakin toisessa tehtävässä. Niin ikään porvarilliset kannustinloukut häviäisivät.
Työttömän tapauksessa aktiivimallia on käytetty myös säästämisen välineenä. Sama voisi toimia myös työntekijän aktivoimisessa. Näin ollen esitetty malli voisi toimia myös julkisen talouden menoleikkausten korvaajana. Jos talous saadaan toimimaan tehokkaammin kestävyysvajekin poistuisi.
Nykyinen leikkaushysteria vaikuttaa merkilliseltä. Jos meillä on valtiovarainministeriö ja siellä korkeapalkkainen johtaja, niin miksi vasta nyt on havahduttu liian suureen velkaantumiseen? Nyt sitten samainen johtaja on käymässä eläkejärjestelmän kimppuun. Varmaan yhtä suurella harhaisuuden asteella kuin velkaantumisessa muutoinkin.
Pertti Salminen 