KANSALAISEN SYYLLISYYDESTÄ

Mikä on kansalaisen vastuu, jos valtio todetaan syylliseksi rikokseen? Voidaanko kansalainen tuomita esimerkiksi sotarikoksesta sillä perusteella, että hän on tietyn valtion kansalainen? Miten rikoksesta syytettyä valtiota rangaistaan? Ketä rangaistaan, valtiota vai joitakin sen kansalaisia? Voidaanko koko kansa viedä oikeuteen vai pelkästään johtajat? Entä rangaistuksen muoto?

Edustuksellisessa demokratiassa päätöksentekijät edustavat kansaa, joten demokratiassa päätöksentekijä ei periaatteessa ole syyllinen tekipä hän mitä tahansa. Demokratiassa päätöksentekijä toteuttaa vain kansan tahdon. Edellyttäen tietysti, että äänestysprosentti on sata.

Toki laki asettaa rajat päätöksentekijöiden toiminnalle, mutta mikä estää demokratiassakaan muuttamasta lakeja, jos valitut pääsevät yksimielisyyteen siitä, että lakeja on tarpeen muuttaa sellaisiksi, jotka tyydyttävät hallitsemisen tarpeita.

Ongelma demokratiassakin on se, toteutuuko nimenomaan kansan tahto vai käyttääkö päätöksentekijä tahtoa väärin ja touhuaakin vain oman tahtonsa mukaisesti. Mikä rooli kansalla on valtiossa, joka ei ole demokraattinen? Eikö epädemokraattisessa valtiossa toteudu pääsääntöisesti päätöksentekijän tahto?

Pitäisikö myöhemmän syyllistymisen toteamisen vuoksi jättää demokratiassakin äänestämättä? Äänestämättä jättäminen voitaisiin myöhemmin todeta vaaliasiakirjoista ja näin välttyä syyllistymiseltä niihin rikollisiin tekoihin, joihin päätöksentekijä mahdollisesti syyllistyy. Näin kansalainen välttyisi osallisuudesta rikokseen.

Kategoria(t): Ei kategoriaa. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s