On järkyttävää havaita, miten vaikeaa on elää vanhentuneen omantunnon kanssa. Kauhulla odotan hetkeä, jona kansalaisen järki todetaan vanhentuneeksi. Voi tosin olla, että näin on jo käynyt, mutta vanhentunut järkeni ei sitä vain tajua.
Kaikki näyttää muuttuneen. Syntiä ei enää ole, kuten ei sukupuoltakaan. Aistien todistukseen ei voi luottaa. Mieheltä näyttävä ei välttämättä ole mies, vaikka parta kasvaakin, eikä naiselta näyttävä ole nainen, vaikka pinnanmuodostus sitä edellyttäisi.
Olen ollut kauan poissa tutkimuksen parista, joten en osaa sanoa, vieläkö tieteessä tehdään kokeellista tutkimusta, vai onko sekin jo väistynyt uuden tieltä.
Luultavasti kuu on tänä päivänä juustoa ja puhe kuukivistä on rangaistavaa disinformaatiota, jos nyt kuussa on kukaan käynytkään kiviä hakemassa.
Ajan henki on hermeneuttinen. Ilmeisesti nykytutkimuksessa pyritään tutkimuskohteen syvälliseen inhimilliseen ymmärtämiseen. Jos siis kuu kokee olevansa juusto, niin eihän kenelläkään ole oikeutta muuta sanoa. Ei etenkään, jos muun sanominen kielletään lailla.
Jos kuu haluaa irti perinteisistä kuukäsityksistä, niin kyllä hallitusohjelmaan pitää ottaa intersektionaalinen kuututkimuskin. Kyllä ottamiselle varmasti löytyy perustelu viimeistään kansainvälisistä sopimuksista, jotka Suomi tyypilliseen tapaansa allekirjoittaa sopimusta lukematta kunhan vaikutelma on positiivinen ja se edistää kansallista turvallisuutta, mitä sillä sitten tarkoitetaankin.
Pertti Salminen 