FLEGMAATIKON IHMISOIKEUS

Ihmisoikeudet ovat nousseet teemaksi, jolla pääsee tänä päivänä julkisuuteen. Erityisesti kun vielä muistaa painottaa, että ihmisoikeudet ovat jakamattomia. Tämä tarkoittaa sitä, että kaikki ihmisoikeudet ovat samanarvoisia. Esimerkiksi oikeus omaan kehoon riippumatta siitä, onko lihava vai laiha, määrääkö lajiliitto käyttämään kehon peitteenä tarkoituksenmukaista vaatetusta kansainvälisissä otteluissa vaiko ei. Kenenkään ei ihmisoikeuksien mukaan tarvitse kuulla kommentteja ylipainosta, vaikka terveysviranomaiset niin tekisivätkin.

Ongelma tänä päivänä on enää se, löytyykö vielä jokin ryhmä, joka pitäisi nostaa mediaan jotta tämän ryhmän ongelmat saataisiin raivokkaasti keskustelluksi ja rikoksiin syyllistyneet asianmukaisesti laissa rangaistaviksi. Vieläpä takautuvasti netti algoritmein tutkittuina, niin ettei edes jälkipolvien saataville jää mitään ihmisarvoa alentavaa. 

Tähän mennessä mediaan ovat nousseet ne, jotka ovat jaksaneet huutaa äänekkäimmin eli aktivistit, lähinnä koleerisuuteen taipuvaiset vasemmistolaiset ja vihreän aatteen kannattajat intersektionaalisista feministeistä puhumattakaan. Porvarit ovat tulleet perässä, kuten yleensä. Porvarihan on sielunmaisemaltaan konservatiivi, joka havahtuu vasta sitten, kun aika on ajanut ilmiöineen porvarin ohi.

Sen sijaan flegmaattiset ovat jääneet pahasti yhteiskunnan myllerrysten jalkoihin. Heidän asemaansa ei ole kukaan kiinnittänyt positiivisessa mielessä mitään huomiota, vaikka ihmisoikeudet koskevat heitä yhtä lailla kuin kaikkia muitakin. Kuitenkin juuri tämä ryhmä on yhteiskunnassa kaikkein heikoimmassa asemassa jopa niin, että Sanakin suorastaan tulvii lähinnä kiihotukseksi tulkittavaa näkemystä tästä ihmisryhmästä.  Kysymyksessä on “laiskaksi” nimitelty ihminen, vaikka kysymyksessä on ilmeinen flegmaatikko.

Flegmaatikkoa ei protestanttisen etiikan maailmassa sen enempää kuin pakanoidenkaan valtakunnassa suvaita. Ei vaikka flegmaatikko voidaan helposti identifioida nykyaikaisin mittalaittein, kellokortein ja bonuspalkkioin  tarvitsematta turvautua subjektiiviseen tuntemukseen. Flegmaattisuus on kuitenkin ihmisen synnynnäinen ominaisuus ja sen havaitsee itse asiassa jo silmämääräisestikin. 

Siksi pitäisi pikimmin saattaa oikeuteen kaikki flegmaattista ihmisryhmää halventavat tahot. Erityisesti työnantajat ja työllisyyspolitiikkaa harjoittavat viranomaiset. Näin erityisesti siksi, ettei Suomen maine tahraannu, vaan voisimme olla edelläkävijöitä ihmisoikeusasioissa kuten ilmastonmuutoksessakin. Vain näin voimme pelastaa maailman ihminen mukaan lukien. Nythän tavoitteena näyttää olevan vain luonnon pelastaminen.

Kategoria(t): Ei kategoriaa. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s